Helsinkiläinen Asunto Oy Vähäntuvantie 3 on tyypillinen 1970-luvun taloyhtiö. Epätyypillinen on kuitenkin se tapa, jolla yhtiö toteutti julkisivu- ja parvekeremonttinsa kesällä 2017.
Taloyhtiön hallitus päätti toteuttaa remontin yhteistyömallilla, jossa taloyhtiö, urakoitsija, parvekekaidetoimittaja ja suunnittelijat istuivat samaan pöytään ja suunnittelivat remontin yhdessä.
”Monella muulla urakoitsijalla vastaukset jäivät kellumaan, mutta NHK Rakennus lähti heti mukaan”, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Pertti Sihvonen sanoo.
NHK Rakennus vastasi remontin suunnittelusta ja toteutuksesta alusta loppuun. Kuntotutkimuksen jälkeen päädyttiin siihen, että parvekkeille tehtiin raskas peruskorjaus ja julkisivulle kevyempi. Ikkunat oli uusittu jo aiemmin.
“Asukkaat kiittelivät erikseen, että NHK:n miehet olivat suorastaan ihmeellisiä rakennusmiehiä: tervehtivät pihassa ja juttelivat.”
Vähäntuvantien yhtiöön kuuluu kaksi vuonna 1971 rakennettua taloa, joissa on ajalle tyypilliset betonijulkisivu ja -parvekkeet. Helsingin rakennusvalvonta ohjeisti, että rakennusten arkkitehtonisen ilmeen pitää pysyä samana, joten edullinen ja paljon käytetty lasialumiinikaide ei tullut kyseeseen.
Taloyhtiössä asuu paljon ikäihmisiä ja putkiremontti häämöttää lähitulevaisuudessa, joten kustannukset oli tärkeä pitää maltillisena.

”Vanhan betonikaiteen kunnostus tai uusiminen on todella kallista. Päätimme korvata vanhan kaiteen Lumonin alumiinirunkoisella kaiteella, jonka ulkopuolelle teimme levyrappauksen työmaalla”, NHK Rakennuksen toimitusjohtaja Jukka-Pekka Soila kertoo.
Kaikki parvekkeiden alkuperäiset rakenteet sekä sisältä että ulkoa hiekkapuhallettiin ja rapattiin, seinäpinnat suojattiin ja hiertopinnoitettiin. Julkisivun pesubetonin vauriot paikattiin, elementtisaumat uusittiin, julkisivu suojattiin teknisillä tuotteilla ja hiertopinnoitettiin. Remontti alkoi toukokuussa 2017 ja viimeiset parvekelasit asennettiin joulukuun puolivälissä.
Kesä 2017 oli poikkeuksellisen kylmä ja sateinen, mutta työt valmistuivat silti aikataulussa.
”Se mitä sovittiin, myös piti. Aikataulussa pysyminen oli kaiken A ja O, mutta monet talon asukkaat kiittelivät erikseen, että NHK:n miehet olivat suorastaan ihmeellisiä rakennusmiehiä: tervehtivät pihassa ja juttelivat”, Sihvonen sanoo.
Porrashuoneen seinällä olevan päivitetyn työaikataulun rinnalle lisättiin joka perjantai viikkotiedote, jossa kerrottiin asukkaille, mitä kuluneella viikolla oli tehty ja mitä seuraavalla viikolla tehtäisiin. Ennen remontin alkua asukkaille järjestettiin kaksi asukasiltaa, jossa kerrottiin vaihe vaiheelta, mitä oli suunniteltu.
”Vuoden 2018 yhtiökokouksessa, joka oli ensimmäinen remontin jälkeen, oli sana vapaa, mutta kukaan ei kommentoinut mitään. Se kertoo työn laadusta”, Sihvonen sanoo.
”Armeijan jälkeen työskentelin vielä Virossa, kun kaveri ehdotti, että ehkä haluaisit mennä Suomen puolelle töihin. Silloisessa työpaikassani palkat eivät tulleet tilille.
Joitakin vuosia tein Suomessa eri kaupungeissa eri firmoille töitä. Kun minulle soitettiin NHK Rakennuksesta kesällä 2013 ja ehdotettiin kuuden kilometrin aitamaalausta, olin tottakai kiinnostunut. Työnjohtajat olivat tuttuja entuudestaan, koska olin työskennellyt NHK:n aliurakoitsijalle.
Siitä lähtien olen tehnyt NHK Rakennuksessa kaikenlaista yleisrakennushommaa betonitöistä putkiremontteihin. Teen päivän aikana niin paljon erilaisia töitä, etten aina illalla edes muista, mitä kaikkea. Palkkaanikin on nostettu, koska teen työni niin ahkerasti. Eniten pidän julkisivupesusta ja -maalauksesta. Siinä työn jäljen näkee heti, ja hieno jälki tuo iloa itsellekin.
Kun teen jotain, haluan että siitä tulee kerralla kunnollista. Mitat otan aina rullamitalla, ettei tule heittoa, kaksi milliäkin voi olla tärkeää.
Olen tehnyt rakennushommia 14 vuotta, mutta koko ajan opin lisää. Työkavereilta voi jatkuvasti saada uusia ideoita. Voimme vaikka aluksi miettiä, miten jokin onnistuu helpoimmin ja nopeimmin. Pyrin aina ajattelemaan pari askelta eteenpäin.
Teen suurinpiirtein 10 päivää Suomessa töitä ja menen sitten käymään kotona Virossa, Tyrissä. Minulle on tärkeää, että voin hoitaa laskuni Viron puolellakin ajallaan. NHK Rakennuksella palkkojen kanssa ei ole ollut koskaan ongelmia. Täällä yksikään pomo ei ole tullut arvostelemaan töitäni tai huutamaan, ja olen myös saanut kiitosta. Kun rakennusmestarit tai toimiston henkilökunta kehuvat, että hyvin on sujunut, siitä tulee aina vähän onnellisemmaksi.”
”Kun teemme putkiremontteja, haluan, että asukkaat tietävät tasan tarkkaan, mitä urakkaan kuuluu ja miten työ etenee. Ihmiset maksavat suuria summia putkiremontista, joten meidän tehtävämme on kertoa ymmärrettävästi, mitä rahalla saa. Putkiremonteissa työskentelemme ihmisten kodeissa, joten on äärimmäisen tärkeää, että kunnioitamme sitä ja otamme sen kaikessa toiminnassamme huomioon, ihan käytöstavoista lähtien.
Isäni työskentelee rakennusalalla ja sitä kautta olen itse aikanaan alalle ajautunut. Työskentelin urani alussa vesivahinkosaneerauksien parissa ja opiskelin ammattikoulussa talonrakennusalan perustutkinnon. Armeijan jälkeen lähdin opiskelemaan rakennetekniikkaa ammattikorkeakouluun ja sain jo ensimmäisenä opiskeluvuotenani työnjohtoharjoittelijan paikan NCC:n putkiremonttipuolelta. Siitä asti olen työskennellyt putkiremonttien parissa enkä ole kokenut tarvetta päästä niistä irti. Nautin ongelmien ratkaisemisesta ja siitä, ettei työ ole pelkkää tietokoneella istumista.
”Nautin ongelmien ratkaisemisesta ja siitä, ettei työ ole pelkkää tietokoneella istumista.”
NHK Rakennuksella aloitin maaliskuussa 2018. Olemme saaneet kasattua tänne huipputiimin. On hienoa tulla joka aamu töihin ja tehdä töitä näiden ihmisten kanssa.
Toimin putkiremonttikohteissa vastaavana työnjohtajana, eli vastaan koko työmaasta. Tarkistan, että suunnitellut ratkaisut on mahdollista toteuttaa ja varmistan, että työt toteutetaan suunnitelmien mukaisesti. Lisäksi vastaan siitä, että työt
etenevät sovitun aikataulun mukaisesti ja budjetissa. Se mitä osakkaille on luvattu, myös pidetään. Rakentaminen on käsityötä, joten pieniä virheitä tulee väistämättä, mutta ne korjataan. Kun kaikki menee putkeen, onhan se hienoa sanoa, että me teimme tämän yhdessä.
Pari vuotta sitten sain olla mukana hankkeessa, jossa tehtiin 200 asunnon putkiremontti Vantaan Louhelassa. Toimin työmaalla työmaainsinöörinä. Aluksi näytti, että hanke ylittää tavoitteen niin aikataulullisesti kuin taloudellisestikin. Yhdessä tilaajan kanssa saimme kuitenkin laivan kurssin käännettyä. Lopulta hanke valmistui etuajassa ja tavoitebudjettikin alittui selvästi. Putkiremontti valittiin Vuoden putkiremontiksi, joten se on ehkä tähänastisen urani suurin saavutus. Se oli myös malliesimerkki siitä, kuinka hyvällä tilaajan ja urakoitsijan välisellä yhteistyöllä voidaan aikaansaada loistavia tuloksia.
Ajattelen, että vastaavan työnjohtajan pitää olla työmaalla ensimmäisenä, joten yleensä tulen töihin hyvissä ajoin ennen seitsemää. Haluan johtaa esimerkilläni. Pidän itseäni tunnollisena kaverina. Jos lupaan, että hoidan asian, myös hoidan sen. Siitä olen ylpeä.”
”Olen koulutukseltani kirvesmies. Olen ollut 20 vuotta alalla, ja voin sanoa että olen kehittynyt paljon. Minuun on tullut rauhallisuutta. Nykyään saan tehtyä samat hommat nopeammin, kun suunnittelen ja organisoin omaa työtäni.
Perinteisiä kirvesmiehen töitä ovat kaikki missä ollaan puun kanssa tekemisissä: muottityöt, runkotyöt ja vesikattotyöt. Usein kirvesmiehet ovat hyviä joko raakaa lihastyötä vaativassa työssä, tai he ovat hyviä kärsivällisyyttä vaativassa viimeistelyssä. Koen, että minulta luonnistuu kumpikin. Etenkin viimeistelyyn ovat vuodet tuoneet malttia.
Muutaman vuoden olen tehnyt kolmen porukalla kylppäri- ja linjasaneerauksia urakkatyönä. Siihen kuuluu niin laatoitusta, vesieristyksen tekemistä, kipsilevyjen asentamisesta kuin alakattojen tekemistä. Urakoiden lisäksi teen työmailla mittausta: väliseinämittauksia ja juuri tein esimerkiksi konehuoneen vesikaton mittaustyöt. Olen tottunut nuoresta asti lukemaan piirustuksia.
”Olen kriittinen oman työni jäljelle, haluan että siinä on ammattimiehen työnjälki. Haluan kokea jatkuvaa ammattiylpeyttä työstäni.”
Pidän mittaukseen liittyvästä vastuusta. Nautin siitä, että minulle isketään kuvat käteen ja joudun itse sumplimaan, miten ratkaisen asian. Piirustuksia ei voi seurata sokeana, vaan pitää itse miettiä, toimivatko ne. Pitää myös uskaltaa kyseenalaistaa, jos niissä näkee virheitä.
Minua kiinnostaa rakentaminen, erilaiset rakenteet ja tekniikat. On kiinnostanut aina. Jo pikkupoikana Pohjanmaan Alajärvellä rakentelin erilaisia majoja ja tutkin niiden rakenteita. Pääsin Vaasaan opiskelemaan insinööriksi, mutta peruin opiskelupaikan. Käytäntö kiinnosti enemmän.
Minulla on edelleen intoa itse rakentamiseen, ja jatkuva halu kehittyä. Kun työmaille tulee vanhempia kirvesmiehiä, kyselen heiltä erilaisista tekniikoista ja rakenteista. Jos näen, että joku tekee erilailla kuin minä, mietin aina, onko siinä jotain parempaa, voisinko tehdä vielä tehokkaammin.
Olen aika kriittinen oman työni jäljelle, haluan että siinä on ammattimiehen työnjälki. Haluan kokea jatkuvaa ammattiylpeyttä työstäni.”
Kun NHK Rakennus alkoi rakentaa Tamrolle parintuhannen neliön puhdas- ja varastotiloja elokuussa 2016, urakasta tulikin alku pitkälle ja hedelmälliselle yhteistyölle.
Tamro on Suomen johtava lääkkeiden ja terveystuotteiden jakelija ja palveluntarjoaja. Sen pääkonttori Tamrotalo Vantaan Rajatorpassa pitää sisällään puhdastilojen, varastotilojen ja toimitilojen lisäksi myös toimistohotellin, jonka kuuden kerroksen tiloja vuokrataan muille yrityksille.
Puhdastilaurakan aikana NHK Rakennus uusi myös Tamrotalon vesikaton, sillä katon kunnostus oli kätevää ja kustannustehokasta tehdä samalla, kun työnjohto oli paikalla jo valmiiksi.
Puhdas- ja varastotilat valmistuivat sovitusti maaliskuussa 2017.
“Työnjohto varmisti aina että asiat tulivat tehtyä.”
”Työn jälki ja työnjohdon laatu olivat hyviä. Laatudokumentit ja laatuseuranta olivat koko ajan nähtävillä ja ne oli laadittu viimeisen päälle. Työnjohto varmisti aina, että asiat tuli tehtyä”, Tamron kiinteistöpäällikkö Mika Marttinen kertoo.
Hyvien kokemusten pohjalta Tamron oli helppo aloittaa yhteistyö NHK Rakennuksen kanssa myös toimistohotellin uusimisessa.

Tamrotalo on rakennettu 1990-luvulla. Toimistohotellin modernisoinnin yhteydessä on uusittu jäähdytys, ilmanvaihto, valaistus, lämmitys, ikkunoita ja pinnat.
Neliöitä talossa on noin 20 000, joista puolet on toimistohotellin tiloja.
Urakka ei ole aivan tavallinen, sillä toimistohotellia modernisoidaan 800–1000 neliön osio kerrallaan. Talossa työskentelevät ihmiset siirtyvät aina remontin alta toisiin tiloihin. Työ etenee budjetin, tilanteiden ja tarpeiden mukaan. Kun toimistohotellin vuokralaiset vaihtuvat, uudet vuokralaiset saattavat haluta tilalta muuta kuin edelliset. Ja uuteen toimitilaan pitäisi aina päästä muuttamaan nopeasti.
”Yhteistyössä NHK Rakennuksen kanssa löysimme joustavan ja nykyaikaisen konseptirakennelman, joka muuntuu tarvittaessa”, Tamron Mika Marttinen kertoo.
Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tiloja pystytään muuntamaan avokonttorista toimistokopeiksi tai rakentamaan neuvottelutiloja tarpeiden mukaan.
”Pystymme vaihtamaan tilojen järjestystä samoilla palikoilla. Esimerkiksi yksi pitkä lasiseinä pystytään tarvittaessa pilkkomaan”, NHK Rakennuksen työpäällikkö Tommi Salmela sanoo.
Työ etenee ST-mallilla, eli suunnittelu- ja toteutus -mallilla.
”Suunnittelemme sitä mukaa kuin toteutamme. Olemme ennakoineet tavaroiden toimitusaikoja esimerkiksi niin, että väliseinätoimittajan kanssa meillä on puskurivarasto. Sieltä saamme tietyt ovet heti, emmekä joudu odottamaan normaalia yhdeksää viikkoa”, Tommi Salmela kertoo.
Tamron Mika Marttinen antaa kiitosta siitä, että NHK Rakennuksella kuunnellaan asiakkaan tarpeita. Projektin alussa suurimmat huolet olivat remontin melu ja esteettinen haitta, kun talossa työskennellään samanaikaisesti.
”NHK:n hyvä tiedottaminen on auttanut. Talon käyttäjille on viikottain kerrottu, miten työ etenee ja mitä tapahtuu missäkin, jotta tilanteita pystytään ennakoimaan. Tärkeiden tilaisuuksien aikana rakennustyöt on pysäytetty hetkeksi”, Marttinen kertoo.
”Mietimme myös yhdessä, miten työmaalle kuljetaan ja miten tavarat saadaan liikkumaan mahdollisimman pienellä haitalla. Tähän asti olemme aina löytäneet hyvät ratkaisut pienillä operaatioilla.”
Tamrotalon kunnostustyöt jatkuvat 2020-luvun alkupuolelle asti.
Kojamon omistamassa vuokratalossa Järvenpään Sauvakadulla tehtiin peruskorjaus, jossa meni käytännössä kaikki uusiksi sekä sisällä että ulkona.
Vuonna 1978 rakennettuun taloyhtiöön kuuluu kaksi taloa, joissa molemmissa on kaksi rappua. Talojen sisältä uusittiin talotekniikka, kylpyhuoneet, keittiöt ja pintamateriaalit, ulkopuolelta vaihtuivat parvekkeet ja julkisivun maali.
”Näin laajoja peruskorjauksia, joissa korjataan sekä sisä- että ulkopuoli, tehdään meilläkin harvemmin”, Kojamon projektipäällikkö Petri Timonen kertoo.
NHK Rakennus valikoitui urakoitsijaksi kilpailutuksen kautta. NHK Rakennus on tehnyt Kojamon kanssa yhteistyötä aiemminkin, joten lähtökohta peruskorjaukselle oli hyvä: Kojamo tunsi urakoitsijan ja toimintatavat.
“Kun yhteistyö pelaa rakennuttajan kanssa, vaikeatkin asiat on helppo nostaa pöydälle ja etsiä ratkaisut yhdessä.”
Työt aloitettiin keväällä 2016 purkamalla sisätiloista kalusteet, väliseiniä, lattiapäällysteet ja kylpyhuoneiden pintarakenteet. Samaan aikaan ulkopuolella alkoi parvekkeiden purkaminen ja uusien rakentaminen. Ikkunaurakoitsija vaihtoi ikkunat uusiin, kun sisäpuolen purku oli saatu valmiiksi.
Miehiä työmaalla oli parhaimmillaan töissä kolmisenkymmentä, osa NHK Rakennuksen omia, osa alihankkijoiden työntekijöitä.
”Meille on vuosien mittaan kertynyt hyvät verkostot alihankkijoita, joiden kanssa tiedämme, että hommat sujuvat”, NHK Rakennuksen työpäällikkö Kalle Kanamäki sanoo.
Heti, kun ensimmäinen rappu oli purettu, alkoi linjasaneeraus ja sähköjen uusiminen. Sen jälkeen tehtiin tarvittavat väliseinät, kylpyhuoneiden vesieristeet ja laatoitus, pintojen maalaaminen, lattioiden ja kalusteiden asennus sekä lopulta talojen julkisivujen maalaaminen.
Yhden rapun peruskorjaus vei purkamispäivästä laskien 3–4 kuukautta, koko yhtiön peruskorjaus vuoden. Vaikka aikataulu oli laskettu realistiseksi, työ valmistui kuukauden etuajassa.
”Se on jäänyt erityisesti mieleen, että sovitut aikataulut pitivät. Myös asioiden läpikäyminen oli työmaavaiheessa helppoa. Kaikkien lisämuutostöiden ja yllättävien asioiden selvittäminen ja sopiminen sujui hyvässä yhteistyössä”, Timonen sanoo.
NHK Rakennuksen Kalle Kanamäen mielestä kaiken lähtökohta oli se, että työnjohto sai luotua työmaalle positiivisen ilmapiirin.
”Kaikki lähtee siitä, että työilmapiiri tehdään sellaiseksi, että kaikkien on kiva työskennellä. Kun yhteistyö pelaa rakennuttajan kanssa, vaikeatkin asiat on helppo nostaa pöydälle ja etsiä ratkaisut yhdessä.”